Lumiukkokakku

Niin on sitten tämän vuoden synttärit lähes juhlittu, vielä on keskimmäisen kaverisynttärit jäljellä. Tässä välissä on pakko laittaa kuitenkin päivitys eilisestä kakusta. Täytteenä Kinuskikissan sivuilta dumletäyte ja päällä kermaa. Koristeet on mieheni käsialaa jälleen ja aivan ihana kakku mielestäni tuli. Tässä kynttilöin

Mutta että näkisitte kakki yksityiskohdat niin sitten paremmalla valolla

Lumiukkoja yhtä monta kuin vuosia, kaikilla erilaiset hatut. Yhdellä knalli, yhdellä stetson, lippistä ja baskeriakin löytyy :) Lumilyhtyjen sisällä led tuikut ja voi miten aidolta ne näyttikään, suosittelen kopioimaan :) Koristeet ja kirjaimet tehty sokerimassasta, lumiukkojen napit ja silmät on koristerakeita, kirjaimissa ja numerossa koristeena sokerihelmiä ja lumiukon nenä on oranssin värinen strösselihippu. Miehelle tölkki olutta kyytipojaksi ja hassut ukot koristi siten kakkua.

Fifi 2 ja vuoden 2013 joulukorttiprojektia

No niin, sittenpä sain sen valmiiksi, sen huivin nimittäin. Kuvankin muistin ottaa :)

Vaikeaa kuvata pitkää huivia niin että se näyttäisi edes joltain... Mallin ohjeen löysin täältä . Ihanan helppo toistuva kuvio, jota oli mukava neuloa television ääressä. Vähän lähikuvaakin tuosta kuviosta

Tämä ihanuus lähtee paketissa kohti Saloa, toivottavasti myös lahjan saaja pitää siitä.

Joka vuosi olen myös askarrellut joulukortit itse ja niin tänäkin vuonna. Tänään sain ne valmiiksi, vain tekstit puuttuu, niitä alankin kohta kirjoittelemaan. Tänä vuonna kokeilin ensin paria mallia, josta sitten valitsin yhden jollaisia tein sitten loput. Ensimmäinen viritelmä näyttää tältä

Nuo 3d kuvat ostin joku aika sitten Lidlistä, josta tarttui mukaan vähän paperiakin. Valmiiksi stanssatut ja helppo kasata. Korttipohjat ostin sieltä Tampereen messuilta ja muita materiaaleja löytyykin varastostani :) Seuraava kokeilu sitten johtikin lopulliseen tulokseen.

Tältä siis näyttää tämän joulun kortit, ensi vuodelle onkin jo idea mielessä ;)

Tonttuilua kerrakseen

Nyt ei oo ehtiny päivittämään yhtään tätä blogia, paljon kaikenlaista näin joulun alla meneillään. Synttäreitä on vietetty ja vietetään taas ensi viikolla, leipomukset olen pitänyt simppeleinä ja kakunkoristelunkin ulkoistin miehelleni :) Hienon kakun hän saikin aikaan, katsokaapa itse

Saa mun puolesta hoitaa jatkossakin :)

Käytiin myös Tampereen messuilla pyörähtämässä jokavuotiseen tapaan. Pieni pettymys mulle, jotenkin on niin nähty jo kaikki ne kojut, ei millään pahalla. Ehkä pieni tauko voisi olla paikallaan. Ajattelin myös että Novitalla olis hyviä tarjouksia, mutta eipä siellä ollu mitään ostettavaa mulle, mikä toisaalta oli hyvä juttu. Mukaan kuitenkin tarttui jotain, niin kuin aina

Paperinaru taipuu valokuuseksi vielä ennen joulua, joulukorteille pohjat ja noita tarroja 3d askareluihin. Sitten ostin tuon uuden tuttavuuden, koukkuamiskoukun, jossa on tuollainen muovikaapeli häntänä. Kunhan kiireiltäni ehdin niin perehdyn koukkuamisen saloihin tuon ostamani kirjan kanssa. Kauhavan kangasaitan pisteestä nuo ostettu, kuten myös Alize langat, ihanat huivilangat :) Vaaleanpunainen jää itselleni ja harmaa onkin kohta jo huiviksi neulottu, fifi2- malliltaan. Siitä kuvaa kun muistan ottaa... Se on menossa pakettiin ja samoin on puikoilla huovutettavat tossut appiukolle kun edelliset on jo puhki kuluneet. Näihin palaan sitten myöhemmin uudelleen.

Nyt takaisin tottuhommiin :)

Testatuksessa Air Wick black edition

Olen Buzzador, eli saan silloin tällöin kokeiltavaksi ja "buzzattavaksi" erilaisia tuotteita. Tällä kertaa posti toi mukanaan AirWickin Black Edititon väriä vaihtavat kynttilät. Telkkarissa mainosta on pyörinyt näistä ja mielenkiinnolla odotin miltä tämä näyttää, nämähän on niitä väriä vaihtavia kynttilöitä. Näyttäähän se joo kivalta, mutta voi kauheeta, se tuoksu. Aivan liian voimakas mun makuuni vaikka paljon kynttilöitä, niitä tuoksullisia ja kalliita ;) polttelenkin. Ensin pidin sitä tässä sisällä, mutta aika nopeesti siirsin sen sitten ulkotiloihin ja lopulta se päätyi varastoon :/ Kaksi kynttilää lahjoitin edelleen ja pyysin kokemuksia ja kyllä niistä muut ovat tykänneet. Mulla on vielä kokeilematta tuo Apple&Cinnamon, jonka ajattelin tänään testata, olen ehkä toipunut jo tuosta Purple Blackberry Fig- tuoksusta.

kuva lainattu kampanjasivuilta

#airwickblackedition #buzzador

Uusi lankatuttavuus

Syksy tulee ja taas neulepuikot alkaa kilkattaa täälläkin, hetken hiljaiselon jälkeen. Mulla oli tosi pitkään työn alla yhdet villasukat, jotka lupasin tekemäni villapuvun kylkiäisiksi. Jostain syystä se neulominen vaan tökkäs kun jouduin pari kertaa purkamaan jo valmiin työn. Jaa miksikö, no kun en vaan saanut sitä sopivan kokoiseksi sitten millään. Yhden parin tein valmiiksi ja pistin myyntiin ja seuraavaa purkasin sitten niin kauan että tuli sopivat. Tai kun sain yhden sopivaksi jäi se odottamaan paria kun en vaan yksinkertaisesti halunnut koskea koko työhön. Ja kun sitä en saanut tehtyä niin en antanut itselleni lupaa tehdä muutakaan :)

Sitten löysin uuden tuttavuuden, Schachenmayrin Lumio langan. Sen jälkeen tuli sukka nopeasti valmiiksi ja postiin, että pääsin tuota lankaa työstämään. Lumio- langan sekaan on laitettu heijastavaa lankaa, joka on hyvä idea näin syksyn tullen. Nuo mun poikaset kun ei enää heijastinliivejä ole suostuneet pitkään aikaan pitämään, niin kaikki ylimääräinen heijastava on aamun hämärissä tarpeen. Lanka on kylläkin valtavan paksua, lämmittää varmasti talvellakin oikein hyvin, voi olla että on liian lämmin näin syksylle. Pipojen ohje löytyi vyötteen takaa, vaan eipä toiminut mun käsittelyssä tuo. Ensinnäkin, mulla oli liian ohuet puikot, suositus oli 10mm, mutta mulla oli vaan 8mm kotona, enkä malttanut enää odotella että olisin sopivat hankkinut. Lisäksi en tehnyt tuota pelkällä Lumiolla, vaan lisäksi käytin Novitan Isoveli-lankaa kaksinkertaisena, jotta paksuus olisi suunnilleen edes sama. Lopputulos kuitenkin oli ihan ok.

Raidoitukset on pojat itse suunnitelleet. Ihan kivan näköiset niistä tuli ja toivottavasti ne liikenteessä huomataan. Kuviin tuota heijastusta on vaikeaa saada, mutta aavistus noissa sitä näkyy.

Tasaraitainen pipo: Luo 44s. Aloita 2o2n joustinneule suljettuna neuleena. Tee mieleisesi raidoitus. Kun kpl korkeus n. 20cm, aloita kavennukset. Neulo *2s, 2s nurin yhteen*, toista *-* kerros loppuun asti. Sen jälkeen yksi välikerros, neulo silmukat niin kuin ne vastaan tulevat, minulla ainakin 2o, 1n. Seuraavalla kahdella kerroksella kavennukset koko ajan 1oikein yhteen. Lopuksi katkaise lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi ja päättele huolella. Tee ja kiinnitä tupsu.

Toinen pipo: Luo 52s. Aloita 2o2n joustinneule, neulo suljettuna neuleena 5krs. Tämän jälkeen neulo sileää neuletta ja tee raidoitukset haluamallasi tavalla. Neulo sileää neuletta kunnes kpl korkeus 20cm. Aloita kavennukset: *2o, 2o yhteen*, toista *-* koko kerroksen ajan. Tee 2krs oikein. Seuraavalla kerroksella koko ajan 2o yhteen, samoin sitä seuraavalla. Lopuksi katkaise lanka ja vedä jäljellä olevien silmukoiden läpi, kiristä ja päättele huolella. Tee ja kiinnitä tupsu.

Tuossa pikainen ohje kumpaiseenkin, ikinä en ole näitä aikaisemmin kirjoitellut, siksipä ei varmasti tällä kertaa ole ihan sääntöjen mukaisesti tehty ohje, mutta toivottavasti siitä on apua.

Seuraavana puikoilla on ihan perussukkaa, Lidlissä oli halpoja lankoja niin pitihän niitäkin ostaa :)

1-vuotissynttärit juhlittu

Niin se vaan on, että tuo pahnan pohjimmainenkin on jo saavuttanut vuoden mittariinsa. Aika on juossut hirvittävää vauhtia, vastahan tuo murunen syntyi. Viikonloppuna oli pienen miehen ensimmäiset synttärijuhlat, ihan maltilliset sellaiset.

Niiden parissa aika sitten viime viikolla menikin, kuvia vähän tarjoiluista. Tällä kertaa kakuksi päätyi hellyttävä dinosaurus. Wiltonin vuoka on ostettu joskus Tiimarin poistomyynnistä, enkä ole aikaisemmin uskaltanut sitä kokeilla. Nyt sitten kokeilin ja lopputulos oli ihan ok. Päivän levänneenä tuo tulos oli paremman näköinen kuin tuoreeltaan, joten viisas valinta tehdä edellisenä päivänä.

Välissä mansikkaa ja vaniljakiisseliä, päällä laktoositonta vispikermaa kovetettuna vähän vaniljakreemijauheella ja värjätty pastaväreillä. Rajaukset tein pikeerillä ja hampaat ja silmän sokerimassalla.

Perus voileipäkakkua sitten oli myös, tehty samalla tavalla kuin ristiäisissä täällä. Koristelu tällä kertaa vähän toisenlainen

Koko juhlatarjoilu näytti tältä:

Etualalla miehen toivomia korvapuusteja, esikoisen tekemää tiikerikakkua ja sitten domino-juustokakku, jonka ohjeen löysin tältä sivulta.

Kivat juhlat oli taas ja mukavaa pitkästä aikaa leipoa. Kiitos mukana juhlineille :)

Tyttövauvalle

Niin jäi kuvaamatta se hieno albumi, minkä appiukolle tein, täytyy kameran kanssa käydä kylässä tässä joku kerta, niin saan siitäkin jotain näytettävää :)

Eräänä päivänä sain tiedon, että ystäväni pieni tyttö on syntynyt. Voi miten nämä uutiset on niin ihania kerta toisensa jälkeen. Pienen tervetuliaispaketin lähetin sinne suuntaan, tällä kertaa ihan omista varastoista löytyi nämä.

Kortin tein sävyihin sopivaksi, sisällä teksti:

Tyttö kuin hentoinen,
pieni kukka,
mustikkasilmä, mansikkasuu,
päivänpaistetta pellavatukka,
linnunlaulua kaikki muu.

Tasan vuosi sitten oma rakas pieni taapero näki päivänvalon, nyt siis juhlia järjestelemään <3

Paluu arkeen

No jopas tuli kesä oltua vallan hiljaa, vaan jotain kuitenkin sain tehtyä vaikka kiirettä tuntui pitävän. Jotenkin kesä vaan meni niin hujauksessa ohitse, ettei tänne ehtintyt sanaakaan rustata. Jos näin pikapäivityksellä korjataan tilannetta.

Pipoja ja tuttiketjuja olen ommellut ja niistä osan jo myynytkin kirpparilla, tässä jäljellä olevia:

Yhdet villasukat tein myös, nämä piti mennä kaupantekijäiksiksi villapuvun ostajalle, vaan näistäpä tulikin liian pienet. Nyt siis uudet puikoilla ja nämä menee sitten jonnekin :)

Nyt työn alla on valokuva-albumi appiukolle, joka täytti 70v. Tämä pitäis saada loppuun viikonloppuun mennessä ja sitten niiden isompien villasukkien kimppuun.

Projekti kukkapenkki, kasvimaa, hiekkalaatikko ja mitä vielä...

Näin kesän tullen pitää välillä tehdä muutakin kuin neuloa ja ommella. Pitkään ollaan mietitty mitä tuon meidän pihan kanssa tehdään, istutuksia on ollut vailla jo pari vuotta mitä tässä ollaan asuttu. Jotain pientä aina yritetään tehdä ja tänä vuonna projektina on kukkapenkki johon tulee paljon muutakin ku pelkkiä kukkia.

Naapurit on olleet kovin ahkeria tuosa meidän rajalla ja arvatkaas vaan tuleeko tarve tehdä omalle pihallekin jotain, ku toisen piha on just eikä melekeen kohillaan... No terassi on tekeillä jo kovaa vauhtia, melkein valmiskin jo, ehkäpä sitten kuvaakin laitan ku pääsen itse sitä "sisustamaan". Kukkamaa on kovasti työn alla ja tästä kaikki alkoi

Naapurin piha loppuu tuohon kivimuuriin, josta meidän ryteikkö alkaa. Terassin kulmaakin näkyy tuossa alhaalla. Tuosta kuorin nurmikon pois kokonaan ja vallikivistä tehtiin reunusta ja se jatkuu sitten tuota rajaa pitkin ihan koko pihan läpi. Tuohon missä lapioni kanssa heilun, tulee kasvimaata, nuo vanhat istutuslaatikot menee purkuun ja kasvimaa siirtyy vallikivien sisään. Tuo kaikki on jo tehty, mutten ole saanut vielä kuvaa otettua. Työ kuitenkin jatkuu, sillä nyt ei saatu valmiiksi muuta kuin tuo nurmikon alueelle tuleva penkki.

Hiljaiselon jälkeen taas herätään :)

Ihan pikainen päivitys tällä kertaa. Sain vihdoin valmiiksi (toukokuun lopussa) sen villapuvun, jonka tein tilauksesta pienelle tyttöselle. Vähän nuo toukokuun helteet latisti tuota neulomisintoa, oli ihanaa vaan nautiskella lämmöstä ulkosalla. No nyt on kuitenkin puku toimitettu oikealle omistajalleen ja tähän pari huonoa kuvaa siitä. Lankana siis Novitan Wool.

Takki, jota tein pyynnöstä hieman mallia pidemmäksi, riittää hyvin pepun ylitse vaikka vaippakin on.

Housut ihan ohjeen mukaiset ja koko puku näyttääkin tältä

Lupasin sitten vielä syksymmällä tehdä villasukat kaupanpäälliseksi, kun jäi noita langanloppuja. Nyt aloittelinkin jo yhtä mallia, katsotaan olenko siihen tyytyväinen. Työn alla on kaikenlaisia projekteja, niistä sitten lisää seuraavalla kerralla.

Pieniä välitöitä

Pitäähän sitä ompelukonettakin välillä käyttää, vaikkakin puikoilla tilaustyö onkin. Tilaustyö kuitenkin etenee aikataulussa, joten sen suhteen ei huolta :)

Vähän on tullut viimeaikoina törsättyä eri materiaaleihin, joista osa itselle ja osa myyntiin meneviin tuotteisiin. Näillä myynneillä saa hyvin nuo kankaisiin menevät rahat hankittua, periaatteessa ilmaiseksi siis itselle ompelen. Näin ainakin on helppo perustella hankinnat tuolle perheen päälle...

Tein pipon omalle muksulle, alkaa tuo kesä kolkutella ovella, joten villamyssyt saa riittää. Tällä kertaa siis trikoota.

Kangas venyy ja paukkuu, mutta ei palaudu... palalaarista ostettu ja en ajatellut asiaa ihan loppuun asti. Mutta tarpeeksi pienen ku tekee, niin pysyy päässä.



Sitten tilaustyönä pari pipoa kaksostytöille, ihan perussettiä

Kangasta oli jäljellä enää vähän, joten tuonne pipojen sisään jouduin tekemään sauman, ei tullut yhdestä kappaleesta enää pipoa. Ihan kivasti kuitenkin istuvat ja kohta samaiset tyttöset saavat näiden lisäksi velouripipot, kunhan ehdin ompelemaan.

Lisään tähän päivitykseen kuvat noista velourpiposista, jotka valmistuivat hetki sitten :)

Nyt on tyttösten pipot valmiina, postitusta odottamassa.


Ja koska niin moni muukin, niin minäkin.. neuvolakorttien kansista tuttinauhoihin. Tilasin Punahilkan nappikaupasta tuttinauhojen tarvikkeita jo joku aika sitten. Nyt kun pengoin kangasvarastoani, löysin sopivan levyiset soirot ihanaa vintage-kangasta suoraan 70-luvulta. Siitä sitten pikaisesti ommellen, ilman silityksiä, kokeilukappale ja suloinenhan siitä tuli.

Näitä sitten tehtailemaan ihan urakalla, tilasin sitten vähän enemmän näitä tarvikkeita...


Nyt taas paluu puikkojen ääreen, villahousut pitää vielä saada valmiiksi :)

Hetkellinen tylsistyminen...

Joskus aina tulee näitä hetkiä, ettei mikään kiinnosta tai sitten meneillään on työ, joka pitää saada valmiiksi ennen kuin voi uutta aloittaa. No tällainen hetki on nyt. Puikoilla viihtyy tilaustyönä neuleasu pienelle tytölle, vaan tuo kirjoneule on niin aikaavievää ettei tosikaan. Haastetta lisää tuo perheemme kuopus, nyt 7 kk ikäinen ja juuri konttaaman oppinut rakas kuolaaja, huoh! En muistanutkaan mitä kaikkea tämä vaihe tuo mukanaan, sen sai karvaasti kokea yksi Ottobre- lehti, pahoittelut edelleen omistajalle vaikka vahinko ei olekaan kuin kosmeettinen, muutama lankavyöte on joutunut vääriin käsiin, enää en voi lankojakaan jättää olohuoneessa minne sattuu, muutama muukin lehti on kokenut kovia ja koko ajan pitää joko imuroida tai lakaista lattiaa ettei mitään väärää eksy pienen miehen suuhun. Vaan mahtavaahan se on kun toinen hymy huulilla intoa puhkuen (nimenomaan kovan tuhinan saattelemana) konttaa kohti joko äitiä tai muuta mielenkiintoista jota on kiva maistaa.

Viikonloppuna kävin haistelemassa uusia tuulia ja keräämässä kivoja ideoita Kädentaito-messuilta täältä Jyväskylästä. Aika tavalla samanlaista vuodesta toiseen, mutta aina jotain pientä mukavaa mukaan tarttuu. Paljon olisi ollut helmiä ja muuta koruaskarteluun sopivaa, vaan eipä ole mun juttuni ainakaan vielä. Tässä kuitenkin löytöni

Ensimmäinen joululahja tuli hankittua, tuo Fingerpori menee pukinkonttiin. Virkkausideoita josta jo ajatus lähtikin lentämään, saanpahan nuo lankanöttöset hyödynnettyä. Koholakkaa kortteihin, resoria ja sitten tuo hopeinen korusetti, jota en voinut enää vastustaa. Olen monilla messuilla pysähtynyt tuon samaisen korutaitajan kojun kohdalle ja aina kuitenkin jättänyt hankkimatta näitä edullisia ja kauniita koruja, nyt annoin itselleni luvan hankkia jotain piristystä kevääseen.

Jospa tämä matalalento taas kääntyisi korkeaksi, ideoita on vaikka muille jakaa :)

uusia neuvolakortin koteloita valmiina

Tänään olen kuluttanut aikaani lattianrajassa, kankaita leikellen ja lapsen kanssa seurustellen ja sen tuntee kyllä selässäkin. Joka tapauksessa olen alkanut tuota kangasvarastoani pienentämään, aikanaan hamstrasin kankaita jenkeistä yhdeltä tädiltä, joka niitä huuto.netissä myi. Ja niitä on paljon...

Ajattelinkin että nopeastihan ne kuluvat kun niistä ompelen noita korttikoteloita, vaan eipä tuota kangasta mene kuin nimeksi näihin. Mukavaa joka tapauksessa niitä on tehdä, tässä tulokset

Paljon jäi vielä valmiiksi leikattuja näistä samoista kankaista, silmät ei vaan jaksaneet enää näin illalla projektin parissa jatkaa. Huomenna sitten pipopäivä, eli tilaustyötä yritän saada tehtyä.

Pääsiäinen tulee :)

Nyt on taas kiirettä pitänyt ompelurintamalla. Parin kesken olevan tilausprojektin (kuullostaapa hienolta) lisäksi olin jo kauan sitten luvannut pojille tehdä asut kun menevät pääsiäisenä virpomaan. Perinteisestihän ne on noita-akkoja mitkä ovella risujensa kanssa kulkee, tänä vuonna meiltä lähtee liikenteeseen tämän näköinen duo:

Puvut ompelin vanhan Muotimuksu-lehden kaavoilla. Harmikseni en ottanut tuota lehden numeroa muistiin, lainasin sen kirjastosta jonne sen jo palautin. Puku on ommeltu fleecestä, mikä on äärimmäisen ihana materiaali ommella. Sik-sakilla vaan koko puku (no okei, vetoketjun kiinnitin suoralla ompeleella) eikä tarvii huolitella saumoja. Minullahan ei siis saumuria ole...vielä ;)

Töpöhännätkin löytyy :) Pukujen koko on 152cm, leikkasin ilman saumanvaroja ettei ihan mahdottoman isoiksi venyisi. Kaavat oli vaikea jäljentää tuolta kaava-arkilta, jotenkin niin sekaisin oli piirretty että meinas hermot mennä. Kokovaihtoehdot oli siis 152cm ja 110cm, toinen liian iso kummallekin normaalisti ja toinen auttamatta liian pieni. Onneksi ovatkin tuollaista roikkuvaa mallia, ei haittaa vaikka roikkuu sitten ihan kunnolla.

Tää valkoinen pupu oli huomattavasti kesympi ja viihtyi kuvauksissa pidempään kuin rusakko. Puku on tuollainen ihanan leveä ja reilu kaikilta muilta mitoiltaan paitsi hihan leveydeltä. Seuraavat puvut mitä teen, korjaan tuon ja tulee sitten hihoistakin kunnon pussit.

Tuonne mahtuisi toinen samankokoinen sisään ihan kevyesti. Saajat olivat erittäin tyytyväisiä, mikä on pääasia. Näillä kelpaa sitten palmusunnuntaina kiertää naapurustoa. Ainoa puute on kuulemma ettei ole tossuja samasta väristä, tiedä vaikka ehtisin sellaiset kenkien päälle vielä ompelemaan, pistän harkintaan.

Junasukat

Niin kuin jo aikaisemmin kerroin, olen ollut tekemässä naapuriin syntyneelle pojalle tervetulolahjaa ja vihdoin se on valmistunut ja toimitettu uudelle tulokkaalle. Monissa blogeissa olen nähnyt junasukat ja yksiäkään en itse ollut tätä ennen tehnyt, joten tartuinpa tuumasta toimeen. Junasukkien taustalla oleva tarina on ihana. Tässä kopioituna täältä, samasta paikasta löytyy myös ohje sukan neulomiseen.

Sukan tarina
Tämän sukan sydämellisen ja mieleenpainuvan tarinan kertoi meille Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa. Alkuperäiset valkoiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa.
Terttu Latvalan äiti Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista, käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana. 

Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria.
Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa.  

Tekemäni sukat näyttävät tältä

Lisäksi tein vielä kortin ja koko paketti on tässä

Toivottavasti on saajalle edes vähän mieluinen :)

Neuleharppu-työkin  on valmistunut. Sitä täytyy vielä kehitellä, sillä lanka loppui vähän kesken ja mittaa ei tullut niin paljoa kuin olisin halunnut. Laitan sen vielä huilaamaan ja odottamaan inspiraatiota, mitä sille sitten keksinkään. Alun alkaen olisi voinut tehdä siitä hieman kapeamman, mutta minkäs teet, purkamaan en ala. Tässä kuva

Tällä hetkellä on puikoilla yhdet lapaset tuolle esikoiselle, vaan inspiraatio neulomiseen on täysin hukassa. Ulkona on ollut niin hienot ilmat, että mieluummin suuntaan vaunuttelemaan kuin istun tuohon sohvalle, mikä ei ole ollenkaan huono vaihtoehto. Yleensä kun joku työ jää kesken, on kynnys sen jatkamiseen korkea, joten siksi varmastikin työt on pysähdyksissä. Eiköhän se tästä taas kohta ala sujumaan. Uusia töitä olisi kiva päästä aloittamaan, tilauksessa on pikku virpojille pupu puvut, kiire tulee varmaan niidenkin kanssa.

pipoja ja muuta pientä

Olen viime aikoina päässyt ihan kivasti koneelle ompelemaan, joskin tylsää katsottavaa nämä on, sitä saman vanhan toistoa. Pipoja tein erilaisia, jostain nuo kankaat vaan ovat tiensä meille löytäneet... Osa vähän parempia kankaita, osa vähän huonompia, en muutakaan käyttöä näille keksi. Mutta kirpparille vien ja kun halvalla myy niin luulisi kelpaavan :) Tällainen satsi lähti tänään.

Nuo alla olevat lilat näyttää tältä

Tuo ihana ruskea fleece, jossa vaaleanpunaisia palloja näyttää päässä tältä

Sitten ruokalappu vähän erivärisenä kuin ennen

Tällainen löytyy meidän pikkuisännältäkin, helppo pitää puhtaana.

Neuvolakortin kansia olen myös saanut valmiiksi. Nämä tehty jämäpaloista, yksi prinsessakin pääsi kuitenkin kansikuvatytöksi ;)

Vihdoin sain valmiiksi myös naapuriin neulomani junasukat, päättelyä odottelee, sitten kuvaan ja vien oikeaan osoitteeseen.

Jännä miten ajatukset ommellessa lentää. Jokaisen työn kohdalla on aina tullut mieleen joku henkilö, kenelle kyseisen tuotteen voisin antaa. En tiedä moniko eräästä ryhmästä tätä blogia lukee, mutta heidän pienet ovat mielessäni olleet ja voisin jopa tiettyjä ompeluksia nimetäkin heidän mukaan. Ruskea/vaaleanpunapilkullinen fleecepipo saisi nimekseen Hertan pipo, jostain syystä kangas toi mieleen hänet. Punainen valkopilkullinen pipo olisi taas Ellin pipo, ihan ehdottomasti. Neuvolakorteista vaaleanpunaisia menisi varmasti ainakin Miinalle, Islalle ja Avalle. Ja tuota eläinkuosia tehdessäni pyöri Severi mielessäni, joten kaikille tekeleille löytyisi nimet :) Poikamaisia kankaita en vielä ole ehtinyt ottamaan käsittelyyn, tulossa on ainakin Tuomas Veturia, jahka taas ehdin projektin pariin.